Millaista on työ kollegaryhmänvetäjänä?

Minkälaista työ ryhmänvetäjänä on ja mitä teet tapaamisten ulkopuolella?

”Tapaamisten ulkopuolella tulee tehtyä oikeastaan aika paljonkin kaikkea, vaikka itse tapaamiset ovat ne, mihin satsataan kaikista eniten. Haluan tapaamisten ilmapiirin olevan sellainen, että ihmisillä on helppo ja mukava olla, ja ympäristö on luottamuksellinen. Siksi myös uusien jäsenten hyvä onboarding on minulle sydämen asia. Haastavin puoli tässä työssä on saada ihmiset sellaiseen moodiin, että ryhmäläiset unohtaisivat sen, että vaikka tässä ollaan tavallaan vieraiden ihmisten kanssa niin jokaisen asian voi heittää ilmoille juuri sellaisena kuin se on.

Tapaamisissa kontribuoin ja kuuntelen – toimin pääosin ryhmän jäsenenä, pitäen kuitenkin aikataulusta kiinni.

Tapaamisten ulkopuolella aikaa kuluu tietysti myös seuraavien tapaamisten kutsujen valmisteluun varmistaen esimerkiksi tapaamisen paikka ja jarjestelyt. Yleensä tapaamiset pidetään jonkun jäsenyrityksen luona. Käytän aika usein tapaamisissa ulkopuolisia alustajia, joten mietin kuka olisi sopiva alustaja tapaamisen teemaan, kontaktoin ja varmistan hänen tulonsa.

Sitten kun kutsut on laitettu ja alustaja vahvistettu, niin huolehdin, että saan kaikilta vastauksen ennen tapaamista. Minulla on sellainen tapa, että yhtään tapaamista ei ole niin, että en tiedä tulevatko ihmiset paikalle vai eivät. Tapaamiseen valmistelen myös powerpoint-diat, millä johdattelen keskustelua ja johon on listattu tulevat tapaamiset ja aiheet. Jokaisen tapaamisen jälkeen teen vielä pöytäkirjan.”

 ”Olen myös sanonut kaikille ryhmieni jäsenille, että jos jotain tulee mieleen niin minulle saa soittaa milloin vaan.”

Mitä saat itsellesi työstä ryhmänvetäjänä? Entä mitä se vaatii?

”Saan tästä työstä hirveän paljon myös itselleni. Tiedän koko ajan missä mennään suomalaisessa yritysmaailmassa, mitkä teemat puhuttavat ja mitkä ovat ajankohtaisia haasteita. Ja totta kai se, että tapaan mukavia ihmisiä ja pääsen keskustelemaan heidän kanssaan ja kuulemaan erilaisia näkökulmia, jotka avartavat myös omaa ajatusmaailmaani.

Ryhmävetäjänä toimiminen vaatii sekä taitoa johdatella ryhmäkeskustelua että ymmärrystä kyseisen ryhmän toimintaympäristöstä ja haasteista. Pelkkä hyvä fasilitointi ei riitä. Jäsenet ovat sen verran kovia oman alansa ammattilaisia, että ryhmänvetäjän täytyy ymmärtää mistä he puhuvat ja osata löytää ne kipupisteet – puskea niitä oikeita asioita, jotta he rupeavat keskustelemaan siitä, mikä on heille relevanttia.”

Missä johtajat tarvitsevat sparrausapua tällä hetkellä?

”Hyvin pitkälti ihmiset ovat tällä hetkellä substanssiorientoituneita. Maailma muuttuu nopeaa vauhtia koko ajan, joten he tarvitsevat apua muutoksessa, kun mietitään tätä nykypäivän tilannetta, esimerkiksi geopolitiikkaa ja energiakriisiä. Tapaamisista haetaan tukea akuuteille asioille ja pulmille. Jäsenet ovat kovan luokan ammattilaisia, ja meidän tarkoituksenamme ei ole pitää heille oppitunteja tai kouluttaa heitä, vaan auttaa heitä löytämään verkosto, joka tarjoaa mahdollisuuksia ja avaimia haasteiden selvittämiseen ja asioiden kehittämiseen.

Selvästi vuosien saatossa, nyt kun olen kahdeksan vuotta näitä ryhmiä vetänyt, olen nähnyt jäsenten huomaavan tämän verkostoitumisen merkityksen – ei ole ollenkaan huono asia kysyä kaverilta apua. Kun maailma monimutkaistuu, niin verkoston kautta saa nopeasti apua.”

”Tärkeää tässä toiminnassa on, että ihmiset tulevat paikalle omana itsenään.”

Karilla on fasilitoitavana seuraavat ryhmät: Digitalisaatio ja tietojohtaminen, Hankintajohto 1 & 2, Innovaatiojohto, Laatujohto 1 & 2, Logistiikkajohto, Tuotantojohto 1 & 2, Tuotejohto, Vienti – ja myyntijohto.

Kiinnostuitko jostain Karin vetämästä kollegaryhmästä? Jätä tietosi yhteydenottolomakkeen kautta, niin asiantuntijamme kertoo sinulle lisää ryhmän hyödyistä.