Mitä EGN Leadership Report 2026 paljastaa ihmisistä, tekoälystä ja johtajuuden tulevaisuudesta – Henrik Larsson Broman

”Elämme ajattelun vallankumousta”, sanoo trendianalyytikko, myynnin asiantuntija, puhuja ja kirjailija Henrik Larsson Broman. ”Tekoäly voi auttaa ihmisiä ajattelemaan paremmin, ei vain työskentelemään nopeammin.”

Johtajat kohtaavat uuden haasteen, kun tekoälystä tulee osa työarkea: miten ihmiset ja tekoäly voivat toimia yhdessä niin, että siitä on hyötyä ja johtaminen säilyy inhimillisenä.

EGN Leadership Report 2026 -raportin mukaan suurimmat esteet menestykselle eivät liity teknologiaan, vaan johtamiseen ja kulttuuriin. Tekoälyä käytetään laajasti, mutta se harvoin muuttaa toimintaa perustavanlaatuisesti. Puuttuva tekijä on johtajuus.

Tuottavuustyökalusta toimintamalliksi

Yksi yleisimmistä johtajien tekemistä virhetulkinnoista on nähdä tekoäly ensisijaisesti tuottavuutta parantavana tekijänä. Tekoälyn avulla voitaisiin kuitenkin ajatella uudelleen sitä, miten työtä ja päätöksiä tehdään sekä millä tavalla ihmisiä johdetaan.

”Tekoälyä käytetään organisaatioissa laajasti, mutta ei osana niiden ydintyötä”, Henrik Larsson Broman sanoo. ”Tämän seurauksena yksittäiset ihmiset ottavat tekoälyn käyttöön, mutta mitattava liiketoimintahyöty jää vähäiseksi.”

Tarvitaan ajattelutavan muutos, jossa siirrytään kokeiluista käyttöönottoon. Sen sijaan, että tekoälyn käyttö kasvaisi yksittäisten kokeilujen kautta, johtajien on otettava vastuu prosessien, roolien ja osaamisen uudistamisesta. Näin varmistamme, että ihmisten ja tekoälyn välinen yhteistyö toimii oikeasti. Huomio siirtyy työkaluista toimintatapoihin, osaamiseen ja johtamisen vastuuseen.

Tehokkuuden toisella puolella: tekoäly oppimisen ja ajattelun kumppanina

Monet johtajat näkevät tekoälyn sekä mahdollisuutena että riskinä, mutta sen suurin potentiaali ulottuu automaatiota ja tehokkuushyötyjä pidemmälle. Oikein käytettynä tekoäly toimii oppimisen kiihdyttäjänä ja päätöksenteon kumppanina. Se auttaa löytämään uusia oivalluksia, haastaa oletuksia, simuloi skenaarioita ja tukee reflektiota.

Tämä muuttaa työarjen oppimiseksi ja vahvistaa kriittisiä johtajuustaitoja, kuten harkintakykyä, luovuutta ja ongelmanratkaisua. Yhä monimutkaisemmassa ja epävarmemmassa maailmassa nämä taidot ovat tärkeämpiä kuin koskaan.

Nopeus ei ole sama asia kuin edistyminen

Leadership Report 2026 osoittaa, että organisaation kasvu ja digitaalinen transformaatio ovat muodostuneet johtajien tukipilareiksi epävarmuuden keskellä. Tekoälystä on nopeasti tulossa molempien moottori, mutta usein rajallisella tavalla.

”Useimmat organisaatiot käyttävät tekoälyä nopeuttaakseen sitä, mitä he jo tekevät”, Henrik toteaa. ”Nopeammat myyntisyklit, ripeämmät päätökset ja tehokkaammat toiminnot.”

Vaikka tämä luo vauhtia ja lyhyen aikavälin suorituskykyparannuksia, liittyy siihen myös riski: nopeuden sekoittaminen todelliseen edistymiseen. Toiminta, pilotit ja työkalujen käyttöönotto voivat luoda illuusion muutoksesta ilman, että käsitellään syvempiä kysymyksiä liiketoimintamalleista, arvon luomisesta ja työn organisoinnista.

Edistystä syntyy Henrikin mukaan silloin, kun johtajat uskaltavat hidastaa strategisesti ja suunnitella järjestelmät uudelleen sen sijaan, että vain kiihdyttäisivät olemassa olevia toimintatapoja.

Vastuullisuuden uudelleenintegrointi tekoälyn avulla

Raportti nostaa esiin myös vastuullisuuden ja ESG-teemojen strategisen painoarvon heikkenemisen – ei siksi, että ne olisivat vähemmän tärkeitä, vaan koska johtajien huomio kohdistuu yhä enemmän lyhyen aikavälin kilpailukykyyn.

”Ratkaisu ei ole nostaa vastuullisuutta korkeammalle prioriteettilistalla, vaan integroida se eri tavoin”, Henrik sanoo.

Kun vastuullisuus nähdään vain erillisenä raportointiin tai vaatimuksiin liittyvänä tekijänä, voi se jäädä helposti sivuun. Mutta kun se upotetaan osaksi digitaalista transformaatiota ja tekoälypohjaisia projekteja, tulee siitä suorituskyvyn ajuri.

Tekoäly voi tehdä vastuullisuudesta mitattavaa, käytännönläheistä ja reaaliaikaista: se voi optimoida energiankäyttöä, tehostaa toimitusketjuja, vähentää hukkaa, ennakoida huoltotarpeita ja tukea parempia investointipäätöksiä. Näin vastuullisuus muuttuu pitkäaikaisesta tavoitteesta jokapäiväiseksi liiketoiminnan käytännöksi ja moraalisesta velvoitteesta kilpailueduksi.

Johtajuuden taidot ihmisen ja tekoälyn aikakaudella

Kun tekoälystä tulee yhä enemmän työkaveri eikä pelkkä työkalu, myös johtajuuden on kehityttävä. Perinteiset johtamismallit, joissa annetaan käskyjä ja valvotaan, eivät enää toimi yhtä hyvin.

”Tulevaisuuden johtajat eivät johda vain ihmisiä – he orkestroivat ihmisten ja älykkäiden koneiden ekosysteemejä”, Henrik selittää.

 Tämä edellyttää hänen kuvaamaansa kompassijohtajuutta: arvojen, suunnan ja tarkoituksen kautta ohjaamista jäykkien ohjeiden sijaan.

Keskeiset taidot sisältävät:

  • Teknologinen empatia – tekoälyn kykyjen ja rajoitteiden ymmärtäminen, jotta osaamme esittää oikeat kysymykset.
  •  Eettinen ennakointi – tekoälypohjaisten päätösten moraalisten vaikutusten ennakointi ja hallinta.
  •  Uteliaisuus ja poisoppiminen – valmius luopua tarpeesta tietää kaikki vastaukset.
  • Luottamuksen rakentaminen – ei vain ihmisten välille, vaan myös teknologiaan ja sen ympärille.

Ennen kaikkea johtajien on lopetettava tekoälyn näkeminen pelkkänä projektina ja alettava sisällyttämään se osaksi organisaation strategiaa ja toimintakulttuuria.

”Johtajuus tekoälyn aikakaudella ei tarkoita ihmisyyden korvaamista”, Henrik Larsson Broman päättää. ”Se tarkoittaa sen vahvistamista selkeydellä, myötätunnolla ja rohkeudella.”