Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa, jossa teknologia kehittyy nopeasti ja tekoälystä tulee osa arkea. Tällaisessa ympäristössä johtaminen muuttuu helposti pelkiksi järjestelmiksi ja suoritusten mittaamiseksi. Ulrik Nerløen mukaan ratkaisevaa ei kuitenkaan ole teknologia, vaan ihminen päätösten takana. Vahvuus syntyy siitä, että johtaja tunnistaa oman energiansa, pysyy sisäisesti tasapainossa ja toimii kypsästi myös paineen alla.

“Energy Leadership ei tarkoita energian hallintaa. Se tarkoittaa tietoisuutta siitä, millaista energiaa tuot päätöksiin, ihmissuhteisiin ja toimintaan”, sanoo Ulrik Nerløe.

Hän korostaa, että jo ennen kuin strategiaa aletaan toteuttaa tai teknologiaa ottaa käyttöön, johtajan sisäinen tila on jo vaikuttanut suuntaan. Organisaatiot kehittävät järjestelmiä ja hyödyntävät dataa yhä enemmän ja ihmisen toiminnan laatu niiden taustalla jää helposti vähemmälle huomiolle.

Ulrik Nerløe kuvaa työtään kolmen energian näkökulmasta:

  • Henkilökohtainen energia: vastuu omasta tilasta, itsetuntemus ja tunteiden tiedostaminen.
  • Sosiaalinen energia: ilmapiiri ja ihmisten välinen vuorovaikutus.
  • Yhteinen energia: yhteys tarkoitukseen ja merkitykseen.

”Se energia, jonka jaamme, saa meidät sekä välittämään että uskaltamaan”, hän sanoo. Kun ihmisten välinen energia on rakentavaa, syntyy luottamusta, rohkeutta ja tekemisen virtaa.

Ulrikin mukaan teknologia kehittyy nyt nopeammin kuin ihmisten kyky käsitellä tunteitaan muutoksen keskellä. Siksi suurin riski ei ole pelkästään ulkoinen muutos, vaan se, että toimimme tiedostamatta omasta sisäisestä tilastamme.

Ihmisten välinen yhteys ja tulokset

Ulrik Nerløe ei näe ihmisten välisiä suhteita ja KPI-mittareita vastakohtina, vaan syy-seuraussuhteina.

”KPI:t mittaavat tuloksia, ne eivät luo niitä. Ihmiset luovat.”

Monet organisaatiot mittaavat jälkikäteen näkyviä tuloksia, kuten liikevaihtoa tai tehokkuutta. Seuraamme kuitenkin harvoin asioita, jotka vaikuttavat tuloksiin jo ennen niiden syntymistä. Näitä ovat esimerkiksi luottamus, psykologinen turvallisuus ja tunneäly.

Jos johtajat keskittyvät pelkästään numeroihin, myös työntekijät pyrkivät parantamaan vain numeroita. Jos johtajat huomioivat energian ja ihmissuhteet, ihmiset ottavat enemmän vastuuta, sitoutuvat työhönsä paremmin ja luovat pidempiaikaista arvoa.

”Kun ihmiset kokevat tulevansa nähdyiksi, kunnioitetuiksi ja osaksi merkityksellistä tekemistä, he suoriutuvat työstään paremmin.”

Energiatietoisuus paineen alla

Ulrik Nerløe erottaa selvästi energian hallinnan ja energiatietoisuuden. Energian hallinta tarkoittaa, että yrität kontrolloida omaa energiaasi. Energiatietoisuus taas tarkoittaa, että huomaat, missä tilassa olet ja mihin huomiosi on keskittynyt. Näin voit ohjata energiasi tietoisesti oikeisiin asioihin.

Paineen alla johtajan kannattaa kysyä itseltään: ”Mihin huomioni on nyt keskittynyt?”

Jos huomio keskittyy pelkoon ja kontrolliin, stressi kasvaa. Jos sen sijaan keskityt vastuuseen, ratkaisuihin ja merkitykseen, toimintakyky vahvistuu.

Ulrik Nerløe käyttää kokouskulttuuria konkreettisena esimerkkinä. Hän on nähnyt monissa organisaatioissa, että kokousten laatu ja tehokkuus paranevat merkittävästi, kun digitaalisia häiriöitä vähennetään ja läsnäoloa lisätään.

”Hajautunut huomio luo hajautunutta energiaa. Yhteinen fokus luo tekemisen virtaa.”

Energian laatu on tärkeämpää kuin määrä. Stressin ohjaama energia voi synnyttää toimintaa, mutta ei kestäviä tuloksia.

Identiteetti tekoälyn aikakaudella

Ulrik Nerløe on huomannut eri kulttuureissa saman kaavan: itsekritiikki ja epävarmuus omasta identiteetistä kuluttavat energiaa.

Hän viittaa muun muassa David R. Hawkinsin tietoisuustutkimuksiin, joiden mukaan monet ihmiset toimivat pääosin energiaa kuluttavista tunnetiloista, kuten pelosta ja syyllisyydestä käsin.

Samalla identiteettimme kytkeytyy usein siihen, mitä olemme ja mikä on meidän asemamme tai tittelimme. Sen sijaan tulisi keskittyä siihen, keitä me olemme.

Tekoälyn kehittyessä nopeasti ”se, mitä olemme”, muuttuu nopeammin kuin koskaan. Globaali johtajien neuvonantajayritys Egon Zehnder on havainnut, että suuri osa huipputason johtajista kokee tarvitsevansa ennennäkemättömän kyvyn sopeutua sisäisesti muutokseen.

”Tämä ei ole pelkästään strateginen haaste. Se on identiteettikysymys.”

Kun identiteetti kokee uhkaa, energia siirtyy tiedostamatta innovoinnista itsepuolustukseen.

”Aito yhteys syntyy ihmisistä itsestään, ei heidän titteliensä perusteella.”

Tulevaisuuden tietoinen johtajuus

Ulrik Nerløe on selkeä visionsa suhteen: ”Tulevaisuutta johtavat kaikkein tietoisimmat ja inhimillisimmät johtajat.”

Tässä ei ole kyse pehmeästä johtajuudesta, vaan sisäisen kapasiteetin laajenemisesta ja kyvystä kohdata epävarmuus ilman, että reagoi impulsiivisesti. ”Tietoisuus ja ennakoitavuus ovat avaimet tulevaisuuteen.”

Emme voi hallita ulkoisia häiriöitä, mutta voimme kantaa vastuuta omasta energiastamme. Mitä tietoisempi johtaja on omasta sisäisestä tilastaan, sitä vakaampi ja ennakoitavampi hänen toimintansa on – ja ennakoitavuus luo luottamusta.

Ulrik Nerløe kuvaa toimitusjohtajan roolia eräänlaisena ”Chief Energy Officerina”, sillä ylimmän johdon energia heijastuu aina koko organisaatioon. Se, millaista energiaa ympärilleen levittää, on jokaisen henkilökohtaisella vastuulla.

”Strategia ei korvaa siirrettyä pelkoa. Energia leviää nopeammin kuin tieto.”

Ne organisaatiot, jotka osaavat yhdistää henkilökohtaisen energian, sosiaalisen energian ja tarkoituksen, ovat niitä, jotka muovaavat tulevaisuutta.