Luovuus on elintärkeää innovoinnin kannalta, mutta monet organisaation johtajat eivät tiedä, miten hyödyntää sitä tiimissään. Sen sijaan he hukuttavat heidät esimerkiksi palavereihin, jotka eivät johda mihinkään. Tähän artikkeliin on avattu Harvard Business Reviewin artikkelin viisi strategiaa, joiden avulla työntekijät saavat aikaa ja tilaa uusien ideoiden luomiseen.

Vaikka innovaatiosta ja luovuudesta puhutaankin paljon, eräässä tuoreessa 1500 toimitusjohtajan keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa luovuus arvioitiin yritysjohtajien tärkeimmäksi taidoksi – tämä osa-alue on kuitenkin edelleen yksi organisaatioiden kehittymättömimmistä. Vaikka innovaatiostrategia olisi paras mahdollinen, yritykset eivät voi kehittää uusia ideoita ja tuotteita, ennen kuin niiden tiimeistä tulee luovempia. Syy siihen, miksi tiimit eivät ole luovia johtuu siitä, että johtajat eivät ole ymmärtäneet, miten luovuus todella toimii.

Artikkelin kirjoittajat Jeremy Utley ja Perry Klebahn ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan IDEAFLOW: The Only Business Metric That Matters. He ovat havainneet työskennellessään yritysten kanssa, että useimmilla johtajilla, jotka ovat turhautuneita työntekijöiden luovuuden puutteeseen, on käytössä päivittäisiä järjestelmiä ja prosesseja, jotka eivät heijasta heidän innovaatiotavoitteitaan. He ovat tukahduttaneet syntymässä olevan luovuuden kiireisellä työllä ja byrokratialla.

”Luovuus, joka johtaa läpimurtoinnovaatioihin, ei useinkaan näytä työltä, saati tehokkaalta työltä.”

Miten edistää käytännössä tiimin luovuutta? Tässä viisi strategiaa kokeiltavaksi:

1. Ideoidaan paljon – myös huonoja ideoita

Legendaarinen Stanfordin professori Robert McKim on vastuussa lukemattomien innovaatioiden keksimisestä. Aina kun opiskelija pyysi palautetta uudesta konseptista, hän antoi saman vastauksen: ”Näytä minulle kolme”. Hän tiesi, että vaihtoehdot ovat usein avain läpimurtoon.

Ideakiintiön tekeminen on valtavan arvokasta: se on tietoista harjoittelua, jossa ongelman ratkaisemiseksi luodaan paljon vaihtoehtoja sen sijaan, että mietittäisiin yhtä ”oikeaa” vastausta.

2. Luodaan tilaa epäonnistumiselle

Kaikki pelkäävät sanaa epäonnistuminen. On varmasti paikkoja, joissa epäonnistuminen ei ole hyväksyttävää. Mutta se, että epäonnistumista ei voi hyväksyä jossain tilanteissa, ei tarkoita, että sitä ei voi hyväksyä missään.

Philippe Barreaud, Michelinin asiakasinnovaatiolaboratorion johtaja, menee niinkin pitkälle, että hän asettaa innovaatioyksikkönsä epäonnistumisen vähimmäiskynnyksen: ”Jos otetaan huomioon ennakkotodennäköisyydet, läpimurron todennäköisyys on erittäin pieni, mikä tarkoittaa, että epäonnistutaan paljon. Siksi olemme asettaneet tiimillemme epäonnistumistavoitteen: Tiedämme, että jos emme epäonnistu vähintään tietyn prosenttiosuuden verran, emme tutki tarpeeksi laajasti. Jos emme epäonnistu, olemme todella epäonnistuneet!”

”On paikkoja, joissa on pelattava varman päälle. Mutta joskus riskittömyys on kaikkein riskialttein liike.”

3. Lakkaa pelaamasta "aikataulutetristä"

Monet tiimit pelaavat niin sanottua ”aikataulutetristä”, jossa kaikkiin mahdollisiin väleihin sovitaan palaveri, ikään kuin olisi kyse siitä, että jokaiselle palaverille on löydettävä tilaa. Silti, kun tiimin halutaan innovoivan, yksi useimmin toistetuista asioista on: ”Minulla ei ole aikaa.”

Johtajat, jotka ovat visionäärisiä, varaavat itselleen suunnittelematonta aikaa. Jeff Bezos piti tunnetusti kaksi päivää vapaata tutkiakseen internetiä ja etsiäkseen uusia mahdollisuuksia. (Eikä vain silloin, kun Amazon oli pieni startup-yritys – hän teki niin, kun Amazonin markkina-arvo oli 17-kertainen Barnes & Nobleen verrattuna, jota pidettiin tuolloin Amazonin tärkeimpänä ”kilpailijana”).

Ellei toimiala ole täysin ainutlaatuinen, tiimi tulee kohtaamaan haasteita ensi viikolla, ensi kuussa ja ensi vuonna. Ratkaistakseen nämä haasteet he tarvitsevat tilaa, jotta he voivat testata eri vaihtoehtoja ja löytää ratkaisuja, jotka tuottavat arvokasta tietoa parhaasta tavasta edetä. Pyydä tiimiä varaamaan tämä aika nyt, ennen kuin Tetris-palikat alkavat taistella kalenteritilasta. Jos aikaa ei varaa etukäteen, älä ylläty, jos tiimillä ei ole aikaa innovoida juuri kriisin sattuessa.

4. Arvosta ongelmanratkaisua

”Älä tuo minulle ongelmia, tuo minulle ratkaisuja” ei ole koskaan lausunut aidosti innovatiivinen johtaja. Vaikka kaikki tunnistavat ongelmanratkaisun tärkeyden, ongelmanetsinnän hienovaraista taitoa tuodaan heikosti esille. Innovaatiojohtajat tietävät, että ongelmat ovat välttämätön edellytys uudenlaisille ratkaisuille, ja he kasvattavat ongelmien tiedostamista tiimeissään.

Monilla organisaatioilla on ”ehdotuslaatikoita” tai ”ideakilpailuja”. Entä jos sijoittaisit ”ongelmalaatikon” näkyvästi niiden viereen?

5. Viivytä päätöksiä

Yksi intuition vastainen mutta erittäin tehokas strategia on lykätä päätöksiä siitä, mitä uusia ratkaisuja viedään eteenpäin. Pakkomielle tehokkuudesta on voimakkaimmillaan ideanvalintavaiheessa – on ahdistavaa jättää asioita ratkaisematta! Yksi parhaista asioista, joita tiimi voi tehdä, on kuitenkin päättää olla päättämättä… vielä.

Kun ideat on jaettu, varataan toinen aika päätösten tekemiselle. Asian jättäminen ”ratkaisematta” laukaisee niin sanotun Zeigarnik-efektin – ihmisten työmuisti jatkaa ongelman pohtimista, mikä johtaa usein parempien ratkaisujen syntymiseen.

Edellä kuvatut taktiikat auttavat keräämään energiaa, jota tarvitaan uuden luomiseen. Jos päivittäinen työ ei tue luovuutta, suuremmat tavoitteet jäävät saavuttamatta.

Pääset lukemaan alkuperäisen artikkelin kokonaisuudessaan Harvard Business Reviewin sivuilta.